Lokakuu 2012

01.11.2012

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) on yhdysvaltalainen vihreiden kiinteistöjen sertifiointijärjestelmä, jonka tarkoituksena on pienentää rakentamisesta ja rakennuksen käytöstä syntyvää ympäristönkuormitusta. LEED-sertifikaatin kriteereihin kuuluvat esimerkiksi energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, tehokas vedenkäyttö sekä sisäilman laadunparannus.

 

Yritysyhteistyötä voimaa

Suunnitteilla on se, että kampus toteutettaisiin elinkaarihankkeena, jossa toteuttaja vastaa rakennuskohteen suunnittelusta, rakentamisesta, rahoituksesta ja ylläpidosta sekä mahdollisesti myös palveluista. Kupittaan kampuksessa tullee olemaan neliöitä noin 35 000−40 000 ja sen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 100 milj. €.

Uuden kampusrakennuksen suunnittelu käynnistettiin Turun ammattikorkeakoulussa tarveselvityksen laadinnalla. Tarveselvitystä varten perustettiin suunnitteluryhmiä, joissa on jopa herätelty mielikuvia Suomen parhaasta kestävän kehityksen kampusalueesta. Koska uusi kampus tarjoaa mahdollisuuden kestävän kehityksen mukaisiin ympäristöystävällisiin kokeiluihin, kestävän kehityksen työryhmässä on keskusteltu myös siitä, että kampukselle voitaisiin tuoda lähialueen yritysten demolaitteita ja -järjestelmiä, joita käytettäisiin mahdollisesti ammattikorkeakoulun tutkimuksessa ja opetuksessa.

Tällaiset uudet näytönpaikat alueen yrityksille voisivat olla todella hieno lisä alueemme ympäristöliiketoiminnan edistämiseen. Ne tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden yrityksille esitellä omia innovatiivisia ympäristöalan ratkaisuja.

Yrittäjä, lisätietoja mahdollisuudesta yhteistyöhön voit kysyä Satu Helmeltä.

Yhteystiedot:

Satu Helmi
Aluekehityskoordinaattori
050 5985563 / satu.helmi@turkuamk.fi
Teksti: Sonja Vikberg, Turun AMK

 


Hiilineutraali urheiluhalli

HaNi-Halli on Mynämäen keskustassa sijaitseva monitoimihalli. Hallin pääasiallisena tarkoituksena on tarjota toimivat puitteet monipuoliseen urheiluun ja liikunnan harrastamiseen. eGreenNet kiinnostui HaNi-Hallista, sillä se on ensimmäinen suomalainen liikuntahalli, jossa on näin suuressa mittakaavassa otettu uusiutuvan energian käyttö huomioon.

HaNi-Hallista löytyy muun muassa täysimittainen salibandykenttä, jumppasali sekä kaksi kuntosalia. Tiloissa voi myös järjestää tapahtumia sekä kokouksia. HaNi-Halli ei myy nuorille energiajuomia, ja se pyrkii edistämään kuntalaisten terveitä elämäntapoja. HaNi-Halli on ollut mukana myös Hiilineutraalit kunnat – hankkeessa (HINKU).

 

Kannattavat energiaratkaisut

HaNi-Hallin kaukolämmön rinnalle on asennettu aurinkolämpöjärjestelmä, jolla saadaan lämmitettyä käyttövesi. Keräimiä löytyy katolta 28 m2. Auringosta saatava energia varastoidaan kahteen 1000 litran varaajaan, josta energiaa syötetään erilliseen käyttövesiyksikköön. Käyttövesiyksikkö on hyötysuhteeltaan ja teholtaan huomattavasti parempi kuin tavallinen käyttövesikierukka. Energiaa säästetään myös automaattisuihkuilla sekä liikkeentunnistimilla varustetuilla valoilla.

Alun perin idea lähti LVI-urakoitsijan ehdotuksesta lisätä rakennusvaiheessa aurinkoenergiavalmius. Aurinkokeräimet asensi Suomen Aurinkoenergia Oy. Tällä hetkellä HaNi-Hallin kaikki käyttövesi lämpiää aurinkoenergialla ja yrittäjät ovat olleet ratkaisuun erittäin tyytyväisiä.

”Mynämäki kuuluu Hinku-alueeseen ja haluamme omalta osaltamme olla tukemassa tätä. Lisäksi uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on tulevaisuutta ja koko ajan lisääntymässä. Haluamme olla tässä etunenässä. Näin pystymme säästämään luonnonvaroja sekä pitkässä juoksussa tietenkin toivomme saavamme myös taloudellista hyötyä”, toteaa yrittäjä Hannu Niemi.

HaNi-Halli

Kuva ja teksti: Tiina Jaatinen 10/2012

 


Ympäristöliiketoiminta näkyville pilottikohteiden kautta:

Aurinkoenergiaa hyödyntävä uimahalli Porissa

Poriin valmistui vuonna 2011 Suomen ensimmäinen aurinkoenergiaa käyttävä uimahalli. Uimahallissa hyödynnetään aurinkoenergiaa sekä sähkön että lämmön tuotannossa.

Aurinkoenergialla tuotetaan 3 % hallin tarvitsemasta sähköstä ja 5 % lämmöstä. Halli tuli maksamaan noin 18 miljoonaa euroa. Aurinkoenergiaratkaisujen osuus hinnasta oli noin 600 000 euroa. Siitä kolmasosa saatiin energiatukena työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Ympäristöliiketoimintaa voidaan tehdä näkyvästi muidenkin vastaavantyyppisten pilottikohteiden kautta. Ympäristöystävällisyyden lisäksi tällaisissa kohteissa yhdistyvät hyödyt yrityksille ja kunnalle.

Aiheesta on myös uutisoitu Porin kaupungin sivuilla. Käykää tutustumassa!

Teksti: Piia Nurmi, Turun AMK