Maaliskuu 2013

18.03.2013

Valoa kauppahallin päässä

Kirjoittaja: Jenni Suominen, Turun ammattikorkeakoulu

uutiskirjekuva2Kaikki hyvä loppuu aikanaan, kuuluu vanha sanonta. Ja sen todistavat myös alla olevat lainaukset. Pienen ajan sisällä on kaksi Turun seudulla toiminutta elintarvikealan yritystä joutunut sulkemaan myymälänsä kannattamattomuuden vuoksi. 

Tässä kohtaa voidaan siis pysähtyä miettimään, onko luomu- ja lähituotteiden kysyntä alueella liian pientä vai onko kilpailutilanne markkinoilla liian armoton pienille toimijoille, isojen ketjujen porskuttaessa aallon harjalla.

”LORUN LOPPU
Olemme tulleet välttämättömän eteen: Finska lopettaa toimintansa. Haluamme kiittää kaikkia ihania asiakkaitamme. Te olette tehneet päivistämme ikimuistoisia. Valitettavasti toiminta tässä muodossa osoittautui kannattamattomaksi, eikä silloin liiketoiminnan jatkaminen ole mahdollista.
Toivotamme kaikille oikein hyvää jatkoa puhtaan ruuan parissa!
Finskan puotipuksut.” (Ruokakauppa Finskan Facebook-sivut tammikuussa 2013).

”Aito Ruokakaupan toiminta nykymuodossaan päättyy. Asiakkaita on käynyt kohtuullisesti, mutta ei kuitenkaan riittävästi, jotta toiminta olisi ollut kannattavaa. Vaikka kaupan ovet menevät kiinni, hyvää ja laadukasta lähiruokaa on edelleen saatavilla. Palaamme siihen mistä puolitoista vuotta sitten lähdimme liikkeelle eli jatkamme toimintaamme tilaus-periaatteella.” (Aito Ruokakaupan Facebook-sivut helmikuussa 2013).

 

Pienten toimijoiden usko koetuksella

Helsingin Sanomien artikkelissa 29.1.2013 haastateltiin tunnetun Anton & Anton -elintarvikeketjun perustajaa Niina Hietalahtea. Anton & Anton on elintarvikekentällä poikkeus; se on saanut nimeä markkinoilla, asiakaskunta on vakiintunut ja yritys on alusta asti hakenut aktiivisesti kasvua. Tällä hetkellä yritys työllistää jo 30 henkilöä. Mutta tie ei ole ollut helppo ja ajat ovat entisestään vaikeutumassa. Artikkelin mukaan Hietalahti on yhdessä toimitusjohtajan kanssa hakenut jo puolen vuoden ajan rahoitusta yrityksen toiminnan laajentamiseen ja kasvuun, mutta apua ei ole saatu.

Rahoitus ei kuitenkaan ole ainoa kompastuskivi pientoimijoiden arjessa. Artikkelissa nousee sama teema esiin, joka on ollut jo pitkään puheenaiheena; isojen ketjujen valtamarssi markkinoilla. Artikkelissa todetaan, että kaksi suurinta ketjua pitävät hallussaan jopa 80 % päivittäistavarakaupasta. Pienen toimijan on siis vaikea saada ääntään kuuluviin ja ketjujen halpa tarjonta vääristää monesti kuluttajien hintakäsitystä.

Kuten Hietalahti artikkelissa toteaa, “Suomessa ei edelleenkään ymmärretä täysin, ettei halpaa ruokaa ole olemassa.” Ei olekaan, mutta entä jos vastapainoksi saisit varmasti tuoretta ja puhdasta ruokaa, jota syödessä ei tarvitsisi pelata arvausleikkiä sen todellisesta sisällöstä?

Lue koko artikkeli täältä!

 

Ruokakulttuuri on jatkuvassa muutoksessa

Ylen aamu-tv:ssä 3.4.2013 ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä sekä Maku-lehden toimituspäällikkö Helena Saine-Lehtinen pohtivat mikä on tällä hetkellä suomalaisessa ruokakulttuurissa trendinä ja mikä hetken päästä. Mäkelän mukaan ruokakulttuuri on jatkuvan muutoksen alla ja viime aikoina ruoasta ja ruokavaliosta on alettu puhua yhä enemmän. Tämä osittain viittaa siihen, että kuluttajilla on yhä tiedostavampi suhde ruokaan. Ihmiset arvostavat hyvinvointia, perinteiseen lautasmalliin on terveellisyyden lisäksi otettu mukaan myös kestäviä elementtejä. Lautasella yhdistyvät nykyisin sekä terveys että ympäristöä huomioivat valinnat ja jopa sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset elementit. Hyvänä esimerkkinä Mäkelän mielestä on kuluttajien vahva innostus lähiruokaan.

Mäkelän mukaan suomalaisesta ruokakulttuurista voi ja tuleekin olla ylpeä. Se on muovautunut ajan mukana eri maista tulleiden vaikutteiden mukana, mutta hyvät perusraaka-aineet ja kodinomainen tunnelma ovat edelleen tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Ruokaa ja sen puhtautta itsessään osataan Suomessa arvostaa.

 

Valoa kauppahallin päässä

Kaikesta alkukevään ahdingosta huolimatta, Ruokakauppa Finska ilmoitti maaliskuussa ilouutisen. Aidon ruoan asialla oleva kauppa tulee jälleen!

”Lähiruokaa saa taas Turussa! Pieni puotimme aukeaa torstaiaamuna klo 10. Ensivalikoimissa luomukasviksia ja -hedelmiä (porkkanaa, palsternakkaa, kaalia, sipulia, tietysti perunaa ja nam… kotimaista valkosipulia sekä laaja valikoima hedelmiä). Toisessa vaiheessa, joskus viikon kuluttua, sitten vähän muutakin hyllyn täytettä. Ja sijainti on kalatiskeistä kolme askelta Eerikinkadun suuntaan. Tervetuloa!”

 


Ympäristöliiketoiminnasta hyötyä elintarvikeyrityksiin!

Kirjoittajavieras: Johanna Kähkönen, Turun yliopisto

Turun yliopiston toteuttamalla Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeella (VARRU) viimeiset kaksi vuotta ovat olleet toimintaa täynnä. Tilaisuuksien ja työpajojen kautta on tartuttu elintarvikeyritysten haasteisiin, kuten myyntiin, markkinointiin ja logistiikkaan. Tämän lisäksi yritysten ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa on tunnusteltu tulevaisuuden mahdollisuuksia, jopa radikaalisti toimialarajoja ylittäen.

Koko hankkeen ajan elintarvikeyritysten kanssa on keskusteltu myös ympäristöasioista. Moni yritys näkee tekemänsä valinnat ympäristön eteen maalaisjärjen käyttönä. Kannattaako esimerkiksi vettä ja energiaa tuhlata, kun se tarkoittaa samalla rahan menettämistä? Ympäristöliiketoiminta ja vastuullisuus ovat kuitenkin termejä, joita on hyvä pureksia pienemmiksi palasiksi, kun puhutaan elintarvikeyritysten kanssa. Ensimmäinen kysymys keskusteluissa monesti on: mitä hyötyä tästä on yritykselleni? Konkreettiset esimerkit ovat tässä kultaa.

Ruokaketjulla ja ympäristöasioilla on kuitenkin paljon liittymäpintaa toisiinsa niin energiaan, veteen, ilmastoon, materiaaleihin, logistiikkaan, sivuvirtoihin, hävikkiin, kuluttajavalintoihin, pakkauksiin ja moniin muihin osa-alueisiin. Ympäristöliiketoiminnassa on reilusti työsarkaa, kun puhutaan pelkästään alueen noin 300 elintarvikeyrityksestä ja yli 6000 alkutuottajasta – puhumattakaan kaupoista, ammattikeittiöistä tai kuluttajista. Erilaisia mahdollisuuksia ympäristön huomioimiseen yritysten liiketoiminnassa on siten runsaasti.

Yritysten tekemät valinnat, konkreettiset toimenpiteet ympäristöasioiden puolesta kiinnostavat muita yrityksiä sekä samalla myös välittävät tietoa ja kannustavat toisia yrityksiä omiin kehitystoimenpiteisiin. Tämän kevään aikana Varsinais-Suomeen herätetään esimerkkien voimalla lisää keskustelua ympäristöasioista ja etenkin siitä potentiaalista, mitä elintarvikeyritykset voivat toimillaan tehdä, esimerkiksi kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.

viljaOta yhteyttä, jos olet kiinnostunut jakamaan kokemuksiasi elintarvikealalle tai haluat mukaan keskusteluun:

Johanna Kähkönen, koordinaattori
Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke, VARRU
johanna.kahkonen(at)utu.fi, puh. 040 680 4544

Lisätietoja hankkeesta ja paikallisruoasta: www.varru.fi, www.facebook.com/ViljaVarsinaisSuomesta

 


Kasvisravintola Keidas

Kirjoittaja: Tiina Jaatinen, Turun ammattikorkeakoulu

Kasviruoka on tulossa yhä suositummaksi, jopa trendikkääksi, ja kasvisravintola Keidas on hyvä esimerkki siitä, että kasvisruoka voi olla erinomaisen maukasta!

Kasvisravintola Keidas on turkulainen kasvisravintola, jolla on kaksi toimipistettä: kodikas laivaravintola Aurajoessa, Wanhassa Rahtilaivassa, jossa ruoka myös valmistetaan sekä viime syksynä avattu viihtyisä lounasravintola Uudenmaankadulla, joka palvelee erityisesti opiskelijoita.

Keidas tarjoaa maukasta kasvisruokaa tuoreista ja laadukkaista raaka-aineista. Ravintolassa pyritään käyttämään luomutuotettuja raaka-aineita mahdollisimman paljon. Myös kausituotteita hyödynnetään, kesällä tarjolla on enemmän kasviksia, talvella taas juureksia. Kahvit ja teet ovat Reilun Kaupan-merkeillä varustettuja.

Keitaalla on paljon kanta-asiakkaita, muun muassa urheilijoita ja lähialueilla työssä käyviä lounastajia. Opiskelijoita on kuitenkin valtaosa, noin 80 % asiakkaista.

Nykyisin yritystä vetää Iranista kotoisin oleva Jamol Sarian, joka on asunut Suomessa vuodesta 2003 lähtien. ”Suomi on hyvä maa, paitsi ilman puolesta”, toteaa Jamol hymyillen. ”Kiireisin päivämme on perjantai, jolloin on pastapäivä. Oma lempiruokani on kasvislasagne.”

Jätteen määrä on tässä ravintolassa minimaalinen. Asiakkaat syövät lähes aina lautasen tyhjäksi ja keittiössä periaatteena on, että mitään ei heitetä pois. Edellisen päivän kastikkeesta voi syntyä seuraavan päivän keitto.

Tarjolla on aina kaksi erilaista kastiketta, riisiä, perunaa ja keittoa. Kaikki ruoka on vegaanista, mikä tarkoittaa sitä, ettei Keitaassa käytetä lainkaan kananmunia tai maitotuotteita. Tuoreet vihannekset tulevat joka päivä Vihannes-tukusta, joitain tarvikkeita tilataan Keskon tukusta tai Alan-shopista. Mukava tavarantoimittaja on myös ”Luomu-Leena”. ”Meillä on Leenan puhelinnumero ja soitamme, kun tarvitsemme jotain”, kertoo Keitaassa kokkina ja monitoimimiehenä toimiva Eetu Lahtinen. ”Laivassa on hyvä tunnelma, lupasin edelliselle kokille, että reggaeta ei vaihdeta. Se on soinut täällä aina.”

Lisätietoa: www.kasviskeidas.com

kasviskeidas

 


Kuka, mitä, missä?

Kirjoittaja: Piia Nurmi, Turun ammattikorkeakoulu

Ympäristöliiketoiminta on hieman sumuinen käsite. Alan yrityksiä on siellä, täällä ja tuolla. Lähiruokaa myyvä kauppa voi olla sellainen. Samoin palloventtiilejä tai seikkailupalveluita myyvä yritys voi olla sellainen. Tai kampaamo tai autokorjaamo!

eGreenNet – ympäristöosaamisverkosto on ympäristöliiketoiminnan vahvistamiseen keskittyvä hanke. Lisäksi projekti pyrkii tekemään ympäristöliiketoiminnan mahdollisuuksia näkyviksi. eGreenNet pyrkii kokoamaan Varsinais-Suomen alueen ympäristöosaajat ja apua tarvitsevat yritykset yhteen luoden verkoston, josta jokainen verkoston jäsen hyötyy.

Keskeisin kohderyhmä ovat Varsinais-Suomen alueen pk-yritykset. Alueelta löytyy useita yrityksiä, joiden tuotteissa ja palveluissa on huomioitu ympäristönäkökohtia ja jotka toimialasta riippumatta toteuttavat ympäristöliiketoimintaa. Näiden toimijoiden osaaminen ja kehittyminen ovat hankkeen keskiössä. Ympäristöliiketoimintaa voi olla kaikilla toimialoilla.

Kartoitamme myös alaa laajemmin. Ruokaan ja elintarvikkeisiin liittyvät kysymykset ovat yksi teema, joka toistuvasti nousee esille eri yritystapaamisissa sekä muilla foorumeilla. Siksi otimme tämän uutiskirjeen teemaksi ruoan.

Ota yhteyttä! Autamme mielellämme yritystänne eteenpäin ja viestimme eri foorumeilla aktiivisesti yrityksistä, innovaatiosta, haasteista ja mahdollisuuksista.

Lisätietoja: www.egreennet.fi